Antiikin aikana ilma luettiin mukaan alkuaineisiin. Vasta 1700-luvun lopulla selvitettiin, että se onkin kaasuseos. Monimuotoisen seoksen saa myös ilma-sanan nykykäytöstä:
- Lämpöpattereita voidaan ilmata (eli poistaa kaasukuplia), jotta ne toimisivat paremmin. Jos riistaeläimistä päästää ilmat pihalle, niiden toiminta sen sijaan huononee tai lakkaa kokonaan.
- Jos tuote tai palvelu on ilmainen, se ei maksa mitään. Jos taas tuotteen hinnassa on ilmaa, niin ollaan yrittämässä jonkinlaista vedätystä.
- Jos halutaan, että uusi tuote ilmaantuisi markkinoille, siitä laaditaan ilmoituksia. Kerrotaan jopa, että ilman sitä ei pärjätä.
- Ilmailu tarkoittaa lentoliikennettä. Sitä voidaan harjoittaa lentokoneiden ohelle mm. kuumailmapalloilla ja ilmalaivoilla. Ilmalaivojen kuoren sisällä on jotain ilmaa kevyempää kaasua. Sama juttu pätee Vapun ilmapalloihin.
- Ilma tarkoitta monissa yhteyksissä myös säätä: Ilmatieteen laitos kertoo säätiloista.
Virsirunoilija kuitenkin pitää ne varmuuden vuoksi erillään: “Hän säät ja ilmat säätää…” - Vahva kielto ilman kirosanoja voidaan muodostaa toteamalla ”ei ilmoisna ikinä”.
- Kansainvälisen politiikan ilmapiirin kiristyessä ilmaantuvat käyttöön käsitteet ilmatila, ilmaherruus ja ilmasilta.
Ilmaa on vaikeaa pidellä. Se liikkuu tuulen tai myrskyn nopeudella, tekee pyörteitä, syöksyy ylös ja alas. Se kuljettaa mukanaan lunta, hiekkaa, hyönteisparvia, tulivuorten tuhkaa ja vaikka mitä. Voimakkaimmat ja usein tuhoisimmat myterit tunnistetaan ihmisten etunimillä.
Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011
