JUKAN JUTTUJA OSA 16: LAPSUS SIUNATKOON!

Lapsus siunatkoon!

Olen monessa yhteydessä kehunut matematiikkaa eksaktina tieteenä ja universaalina täsmäilmaisuna. Sen lausekkeethan muuttuvat välittömästi käsittämättömiksi, jos niihin tehdään pienikin virhe. Eihän kännykälläkään voi soittaa haluttuun kohteeseen näppäilemällä numeroa vain vähän sinnepäin. Tarkkana pitää olla.

Puhekieltä ja kirjoitusta voi lipsautella vähän pieleen, niin tahattomasti kuin välillä tahallaankin. Usein puhutaan lapsuksesta (lapsus linguae). Käytännön esimerkkinä voisin mainita SPR:n kielikahvilassa kuullun keskustelun pätkän, jolloin maahanmuuttajalta kysyttiin:

– Mistä sinä tykkäät Suomessa?

– Minä tykkään metsästää.

– Metsästä vai metsästää, vai molemmista?

Mielestäni kuulluksi luullun ymmärtämiseen pitää liittää tarkistuskysymyksiä, jotta puhuttaisiin samasta asiasta. Joskus tällaisesta laiminlyönnistä voi syntyä kiusallisiakin tilanteita. Muistaakseni maassamme vierailleen diplomaatin syöpätutkijapuolisolle pyrittiin neuvottelujen ajaksi järjestämään häntä kiinnostavaa rinnakkaisohjelmaa. Koska monissa kielissä sama sana tarkoittaa sekä rapua että syöpää, niin puolisolle oli erehdyksessä järjestetty esitys Suomen rapukannasta ja sen kehityksestä. Vieras toki kuunteli diplomaattisen kiinnostuneena.

Lukiessaankin voi tekstiä muokata. Minäkin alitajuisesti päivitin lehtiotsikkoa Kuusamon Suurpetoskeskukseksi väärinkäytösten tultua ilmi. Petoskeskus voi tulla tahattomasti vielä puheeseenikin.

Monien stand-up-koomikoiden ja eräitten poliitikkojenkin suosionkalasteluun kuuluvat tahalliset lapsukset. Niistä onnistuneimmilla on mahdollisuus tallentua kuulijoiden mieleen vankemmin kuin tavanomainen sanailu. Onpa mieleeni jäänyt myös Pispalan kirkon kyltti: OLE EKOPYHÄ – kävele kirkkoon.

 

Jukka Isotalo

vuoden yrityskummi 2011

Ajankohtaista

Viittaammeko kintaalla?

Järjenjuoksukilpailut

EI YMMÄRRÄ

Takaisin ylös