Helsinkiläisyyttä, savolaisuutta ja tamperelaisuutta. Niistä hyviä koti- ja kasvueväitä. Plussana tukevasti opinteitä. Ja lisämausteina Kanadan viisi ja Yhdysvaltojen kahdeksan työvuotta. Ekstrana vielä useiden muidenkin kansainvälisten kenttien haravointi. Siinäpä osa niistä aineksista, joista Jorma Tirkkonen on tehty. Jos pienen tuntemisen perusteella pitäisi analysoida tätä nyt eläkkeellä olevaa, kovasti aktiivista miestä ja erinomaista yrityskummia, tipahtaisivat haastattelijan suusta helposti sanat: perhettään arvostava, viisas, voimakas, kokenut ja levollinen mies.
Jorma on 70-luvun puolivälissä Tampereelta valmistunut diplomi-insinööri. Hän on opiskellut ensisijaisesti säätö- ja mittaustekniikkaa. – Mielessäni olivat jossakin vaiheessa myös talouspuolen opinnot, mutta valitsin tekniikan ja uskoin omaksuvani talousasiat tuonnempana, Jorma kertoo. Talouden ja tekniikan, tuotekehityksen ja markkinoinnin monipuoliseen oppiin Tirkkonen pääsi heti armeijan jälkeen astuttuaan Lapko Oy:n palvelukseen. Tässä yrityksessä hän eteni askel askeleelta juoksupojasta johtajaksi. Sitten vuorossa oli Valmet Automation sekä sen kautta avautunut Kanada.
Maailmankansalaisiksi
Viisihenkinen Tirkkosen perhe vietti Torontossa viisi Valmet-vuotta. Ja sitten välillä Suomeen, kunnes edessä oli Sisu Terminal Systemsin kutsu lähteä johtamaan liiketoimintaa ja tytäryhtiöitä USA:han, Kansasin Ottavaan. – Lastemme iät ja koulut olivat tärkeitä rytmittäjiä näiden ulkomaankomennusten aikoina, kertoo Tirkkonen. Monet suomalaisen teollisuushistorian henkilö- ja yritysnimet, muun muassa Herlinit, Kone ja Partek, ne vilahtelevat Jorman puheissa moneen kertaan. Eikä ihme, sillä vuonna 2005 Tirkkonen astui monien fuusioiden kautta syntyneen Cargotec Oyj:n palvelukseen. Hänestä tuli Cargotecin ”tyttären” eli Kalmarin automaatioliiketoiminnasta vastaava johtaja. Suomalaisyritysten kansainvälistymisen uhat ja mahdollisuudet ovat Jorma Tirkkosen tiedossa tanakasti. Sitä tietoa hänellä on nyt kummitoiminnassa jaettavaksi asti. Tirkkosen kummireppuun kertyi viimeistään näinä Cargotec-vuosina aiemmin opitun lisäksi massiivinen ymmärrys talouden kiemuroista ja markkinatilanteiden syviistäkin virroista. – Koko ajan oli tiedettävä, missä mennään, miten on mennyt ja mihin ollaan menossa, toteaa Jorma, ja antaa samalla ymmärtää, että näiden kysymysten esittäminen itselle on tärkeää missä tahansa yrityksessä, pienessäkin. Numeroseurantaan perustuva strategiatyöskentely on Tirkkosen mukaan välttämätöntä kaiken kokoisissa yrityksissä, koska juuri numerot kertovat varmimmin sen, miten firmalla on mennyt, menee nyt ja mitä pitäisi tehdä, jotta menisi paremmin.
Eläkkeelle, kummiksi ja asiantuntijaksi
Jorma jäi eläkkeelle vuonna 2014. – Aika pian tuli eteen olo ja kysymys, että mitäs nyt. Pitkäaikainen kollegani Raimo Ylivakeri oli silloin jo yrityskummi. Hän kysyi minulta, josko myös olisin kiinnostunut aiheesta. Sain Mellerin Harrin käyntikortin ja siitä se sitten lähti. Ja kun eläkeläisen aktiivielämä taas käynnistyi, se käynnistyi Jorman kohdalla myös toisellakin taholla. – Tekes otti nimittäin minuun juuri näihin aikoihin yhteyttä ja kutsui mukaan isoon liikkuvien työkoneiden automaatioon ja energiatehokkuuteen liittyvään kehityspolkuraportin tekoon. Kysymyksessä oli Business Finlandin projekti, kertoo Tirkkonen. Kummiyrityksiä Jormalla on ollut koko kummitoiminnan ajan 7-8. – Kysyt, mitä olen saanut aikaan kummina. No, se on luonnollisesti hyvin yrityskohtainen juttu, mutta arvelen antaneeni ainakin tietynlaista systematiikkaa kummiyritysteni toimintaan. Se tarkoittaa raporttien järjestelmällistä lukemista, se tarkoittaa kovaa työtä ja tekemistä, kassavirtojen kuntoon saattamista ja mahdollisten virheiden tunnustamista, ja niistä myös vastuun ottamista.
Resurssit tarkasteluun
Jorma Tirkkonen sanoo panostavansa kummiyrityksissään myös resurssien suunnittelujärjestelmän luomiseen, niin, että yrittäjälle avautuu selkeästi firman nykyresurssit, samoin yrityksen tilauskanta ja tarjouskanta sekä niihin liittyvät resurssitarpeet. – On myös tärkeää tunnistaa, miten yrityksen resursseja yleensäkin hyödynnetään ja sekin, miten hyvin tehdystä työstä kiitetään. Kummius voi joskus johtaa miehen tai naisen hyvinkin haasteellisiin paikkoihin. Näin kävi Tirkkoselle. Hän kohtasi nimittäin vuosia sitten messuilla data-scientisteja ja ohjelmistokehittäjiä, joiden jäljet johtivat tamperelaiseen Quvaan. Quva on tekoälyä erittäin menestyneesti hyödyntävä ohjelmistoyritys, joka keskittyy tuotannon ja laadun parantamiseen prosessiteollisuudessa. – Tapaamisen jälkeen Quva otti yhteyden yrityskummeihin, jonka seurauksena pidettiin klinikka. He halusivat minut kummikseen. Ja eipä aikaakaan, kun he pyysivät allekirjoittaneen hallitukseen ja sitten vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Siinä vaiheessa suoritin myös HHJ-tutkinnon. Kummius luonnollisesti loppui siihen, mutta tiivis hallitustyö sitä vastoin jatkuu edelleen, kertoo Jorma. Innostus ja ilo tekemisestä. Nämä molemmat kumpuavat ilmiselvinä Jorma Tirkkosesta, kun hän juttelee kummiudesta ja eläkepäivien muista haasteista. – Uusien mahdollisuuksien etsiminen, niiden esittäminen ja kaikkinainen kehittäminen, ne ovat kieltämättä innostukseni lähteitä, sanoo Jorma. Häntä kiinnostaa myös koko yrityskummiuden olevaisuus.
Halu auttaa on hyvä lähtökohta
– Uudella, kummiksi haluavalla henkilöllä pitää olla ensisijaisesti motivaatio kunnossa. Eli enemmän pitää olla halua auttaa yrityksiä, kuin vain halu saada aikansa kulumaan. Olisi myös tärkeää, että me kummit olisimme valmiita ottamaan kummiyrityksiksemme myös niitä, jotka poikkeavat selkeästi omalta tutulta alaltamme. Siinä oppivat molemmat, sekä kummi että kummitettava. Puhun kokemuksesta, sanoo aktiivinen yrityskummi Jorma Tirkkonen.
