Kieli kääntyköön
Kun tänne nyt on tulossa maahanmuuttajia muualtakin kuin Ukrainasta, olen rohkaissut kieltämme opettelevia muodostamaan suomalaisia sanoja lisäämällä loppuun i-kirjaimen. Aluksi esimerkeiksi voi antaa vaikkapa listan: atomi, transistori, advokaatti, pastori, dollari, presidentti, parlamentti, poliisi, tohtori, pankki, translaattori, printteri, Hollanti, hotelli, musiikki, räppi, Trumppi ja Schumacheri.
Nykyisin voi asiateksteille tehdä kohtuullisen hyvän peruskäännöksen tietokoneella, mutta lopputulos on syytä käydä tarkkaan läpi. Eihän kone voi tietää onko kaivosaukko rakas uiskenteleva lemmikki vai sisäänkäynti maan alle.
Joskus kun kieli on poskessa, on se syytä välillä kääntää keskelle suuta: Enää ei hommaa passaa tehdä leikkimielellä vaan on tarkat paikat. Tämä pätee varsinkin silloin, kun tehdään vieraskielistä mainontaa. Omat nasevat iskulauseet eivät käännykään suoraan, ja merkitykset saattavat usein olla jopa haitallisia. Kielikuvissa ja sanojen merkityksissä voi olla maakohtaisiakin eroja. Esimerkiksi espanjaa äidinkielenään puhuvat virkamiehet käyvät ennen neuvotteluja läpi kohdemaan sanalistan, etteivät toisen niin ikään espanjankielisen valtion virkamiehen kanssa käyttäisi sopimattomia ilmaisuja. Samanlaisia maakohtaisia eroja on englantia puhuvillakin. (Koomikot taas vuorostaan näitä merkityseroja hyödyntävät työkseen.)
Runojen kääntämien vieraalle kielelle on oma taitolajinsa, jossa on vaikea tehdä nappisuoritusta: rytmi, riimitys ja merkitykset on vaikea pitää kurissa.
Wikipedia kuvaa Danten Jumalaista näytelmää: ”Dante kehitti runoelmaansa varten kokonaan uuden runomitan, tertsiinin. Siinä yhdessä säkeistössä on kolme säettä, joista jokaisessa on yksitoista tavua. Jokaisen säkeistön ensimmäinen ja kolmas säe on loppusoinnullinen seuraavan säkeistön toisen säkeen kanssa. Rakenne on siten loppusoinnuissa muotoa aba, bcb, cdc, ded ja niin edelleen. Tavujen määrä kussakin tertsiinissä on 33, sama kuin laulujen määrä kussakin osassa johdantoa lukuun ottamatta.”
Tämän laatuisen tekstin uudelle kielelle kääntäminen vaatii käsittääkseni jo niin paljon laskentakapasiteettia, että humanistienkin on syytä lukiossa opiskella pitkää matikkaa.
Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011