Pirkanmaan yrityskummit kirjoittavat Kuntakummi -hankkeen yhteisissä keskusteluissa esiin nousseista, yrittäjiä kiinnostavista kysymyksistä. Nyt puhutaan kansainvälistymisestä.
Hieman historiaa
Suomessa ymmärrettiin jo varhain vientitulojen merkitys kansantaloudelle ja jo vuonna 1919 perustettiin Suomen vientiyhdistys. Se tunnettiin paremmin Suomen ulkomaankauppaliittona ja vuonna 1999 sen uudeksi nimeksi tuli Finpro. Myöhemmin Finpro ja Tekes yhdistyivät 2018, ja nykyinen toimija on nimeltään Business Finland.
Myös Tasavallan presidentin vientipalkinto muutettiin 1999 nimeltään Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnoksi, ja sillä vuosittain palkittavat yritykset valitsee Team Finland, joka on yli 20 organisaation rypäs. Kansainvälinen kauppa koetaan edelleen Suomelle elintärkeäksi.
Miksi viejäksi?
Yleensä tärkein syy viennin aloittamiseen ja uusien asiakkaiden etsimiseen ulkomailta on se, että kotimaa on jo ”myyty täyteen”, eli kasvua on vaikea saavuttaa. Kansainvälistyminen ehkä kalskahtaa komeammalta, mutta jättäisin sen myöhempään käyttöön. Joittenkin määritelmien mukaan yrityksen kansainvälistymistä mitataan muissa maissa olevien työntekijöiden ja yksiköiden määrällä sekä liikevaihdon muodostumisella eri maissa. Tällaiset suomalaiset kansainvälistyneet yritykset ovat vielä aika harvassa.
Vientipäätös on yritykselle merkittävä. Jotta viennissä onnistuttaisiin, on panostettava suunnitteluun ja markkinoiden valintaan. Useinkaan ei pelkkä kaupanteko riitä, vaan on varauduttava esimerkiksi myös toimitetun laitteen huoltoon kohdemaassa. Monissa tapauksissa vienti alkaa ns. alihankintavientinä: suurempaan projektiin toimitettu laite saattaa lipua ja liputetaan ulkomaille vaikkapa luksusristeilijän turvaovena.
Joskus aikaisemmin jo pelkässä viennissäkin oli ihailtavaa hohtoa. Vuonna 1953 Pyynikki aloitti suomalaisen oluen viennin laivaamalla 300 000 pulloa Tähti-olutta Senegaliin ja painatti sen jälkeen oikeutetusti etiketteihinsä ”Export Beer”.
Kummit kartanlukijoiksi
Pirkanmaan yrityskummeista moni on ollut vientitehtävissä sekä suurissa että pk-yrityksissä. He ovat suunnitelleet ja toteuttaneet pääsyn uusille markkinoille ja ottaneet opiksi sekä omista että muidenkin virheistä. Heitä voi käyttää kartturina sopivan kohdemaan ja reitin valinnassa. Yltiöpäisiä vientiin kannustajia heidän joukossaan tuskin on, koska vientiponnistelujen oikeana mittana on Eurot, eikä ns. ”matkailun avartama kansainvälistyminen”. Kilpailutilanne ulkomailla on yleensä kova, ja myynnistä jää vähemmän katetta kuin kotimaassa.
Kummit pystyvät auttamaan yrittäjiä löytämään niitä organisaatiota ja toimijoita, joista vientiä suunnittelevalla tai jo ulkomaille kauppaa käyvälle yritykselle on kussakin toiminnan vaiheessa apua. Kovin eksoottisiin loikkiin emme alussa kannusta. Turvallisempaa on mennä markkinoille, joista on tietoa saatavilla, pankit toimivat ja kaupankäynnin pelisäännöt ovat suurelta osin jo tuttuja.
Viennin ohella kansainvälistä kauppaa voi toteuttaa tuojana. Usein katetta jää yritykseen enemmän, kun saa tarvittavan komponentin toimitusketjun lyhemmäksi.
Jukka Isotalo, yrityskummi
Pirkanmaan Yrityskummit
Jos haluat henkilökohtaisen yrityskummin, täytä tämä lomake ja sinulle varataan aika kahden tunnin maksuttomalle starttiklinikalle Hae yrityskummia (yrityskummit.fi)
