Ohjausryhmä antoi suuntaviivat hankkeen toteuttamiseksi, jolloin käärittiin hihat ja pistettiin töpinäksi. Aluksi mallinnetaan Pirkanmaalla nykyisiä kuntien elinkeinotoimien ja yrittäjien yhteistyötapoja. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä luoda jatkuvatoiminen mentorointitapa eri kunnille. Tähän saakka on ensimmäiset versiot tehty jo Lempäälästä, Pirkkalasta, Ruovedeltä, Parkano-Kihniöstä, Mänttä-Vilppulasta, Ylöjärveltä sekä Urjalasta.
Vastaanotto on ollut mitä mainioin ja eri paikkakunnilla ollaan oltu vilpittömän kiinnostuneita siitä, mitä muissa kunnissa tehdään. Eri paikkakuntien mittakaavaerot toki näkyvät siinä, onko yhteistyö organisoitu kehitysyhtiön kautta vai toimitaanko suoraan kunnan ja yrittäjien kesken vai sekä että. Jossain tilat ja maankäyttö ovat merkittävässä roolissa ja toisaalla taas työvoimapula on suurin haaste. Tässä sukkuloidessa eri paikkakunnilla saa kokea tarjoavansa hyvän benchmarkkausmahdollisuuden samalla.
Parkanon mallin teknologiayrityksissä järjestetyt oppilaitosten vanhempainillat ovat saaneet suitsutusta muilla paikkakunnilla. Samalla muokataan mielikuvaa teollisuusyritysten nykyaikaisuudesta ja saadaan lisää hakijoita avainoppilaitoksiin, kertoi Jari Pihlajamäki. Rekrytoinneissa autetaan rekrypaikka.fi-palvelulla, joka hakee avoimet työpaikat muista verkkopalveluista Parkanossa ja Kihniön alueella päivittäen ne tunnin välein, iloitsi Johanna Kaitaranta. Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa taas on painettu työnantajia esittelevä kirjanen, jonka avulla etsitään uusia työnhakijoita, mainitsi Pasi Mäkinen. Joillakin paikkakunnilla taas työllisyystilanne on päinvastainen ja omistajanvaihdokset ovat tärkeä näkökulma.
Hyväksi tavaksi on otettu päivittää ytj:stä paikkakunnalla toimivien yritysten yhteystiedot ja tiedottaa kaikille yrityksille säännöllisesti erilaisista yrittämiseen vaikuttavista asioista, kertoivat Elina Kortesmaa Parkanosta ja Satu Sarin Urjalasta. Mielenkiintoista on kuulla myöhemmin, miten Urjalassa elinvoimalupauksen mukaisesti päätöksenteossa jatkuvasti huomioidaan vaikutukset yritysten toimintaan ja miten se tulee konkretisoitumaan.
Iloista oli havaita, miten yleisesti haluttiin, että yrittäjät ottaisivat yhteyttä kuntiin hyvin matalalla kynnyksellä. Näin mainitsi mm. Inkeri Remsu Ylöjärveltä ja Satu Sarin Urjalasta. Kuntarajat ylittävää ajattelua on toivottu tulevaisuudessa enemmän varsinkin logistisesti ainakin Pirkkalassa, kuten Marita Jaatinen on ilmaissut. Rajat ylittävää ajattelua toteutetaan Ruovedellä varsinkin matkailu- ja koulutusyhteistyössä, kertoi Tanja Lahti.
Mallinnoksia tehdessäni olen tehnyt lyhyitä haastattelukysymyksiä ja muita postauksia Instagramissa tilillä: ”kuntakummi”. Sieltä voi seurata hankkeen arkea ja etenemistä. Verkkosivukin on jo suunnitteilla ja siitä sitten seuraavassa blogissani lisää.
Iloa värikkäästä syksystä!
Terkuin
Sari Neva-aho, projektipäällikkö/Kuntakummi-hanke
#kuntakummi
#PirkanmaanYrityskummit
#Yrityskummit