MIKSI MINI JA MAKSI

Kun maahamme nyt muodostetaan uutta hallitusta, on tarkkana oltava jopa yhdyssanojen suhteen. Hallitushan on hienommin sanottuna Valtioneuvosto, eikä siis vahingossakaan Neuvostovaltio. Hallituksen muodostavat ministerit, joilla on erilaisia tärkeitä tehtäviä. Kaikki ministerit tekevät päivisin töitään ja valvovat ministeriöitään.

Mielestäni ministereille voi tehtävien tärkeyden (salkun painon) mukaisesti antaa pari täsmentävää luokitusnimikettä maksisteri ja miksisteri.

Maksisterit on rankattu riviministeriä korkeammalle ja ovat tärkeimmissä asemissa. Tähän luokkaan kuuluvat yleensä pääministerin lisäksi ainakin valtionvarainministeri ja ulkoministeri. Pääministerin ministeriötä sanotaan Valtioneuvoston kansliaksi. Tärkeimmillä ministeriöillä on omat rakennuksensa ja lisäksi tarvittavia aputiloja kuten budjettiriihi. Joitakin ministeriöitä saattaa johtaa useampikin ministeri, kuten tällä hetkellä Työ- ja elinkeinoministeriötä.

Miksisteri-nimitystä voi perustella sillä, että ministerisalkkuun on kerätty osasia eri aloilta, jotta painoarvo on saatu riittäväksi. On siis luotu jonkinlainen miksi. Samaan salkkuun saatetaan panna vaikkapa kehitysyhteistyötä ja ulkomaankauppaa EU:n ulkopuolelle. Joskus hallituksissa on ollut ns. salkuttomia ministereitä, jolloin voi kysyä miksi tällaisia tarvitaan. He osallistuvat hallituksen kokouksiin, mutta varsinaista omaa toimialaa eikä ministeriötä ole. Perusteena nimittämiseen on voinut olla jonkinlainen alueellinen tasapaino ja että puolueet olisivat eduskuntaryhmiensä koon mukaisesti edustettuina hallituksessa.

Jokaisen ministeriön johdossa on myös virkamies. Heillä on omat traditionaaliset nimikkeensä. Usein he ovat kansliapäälliköitä, mutta Ulkoministeriön johdossa on valtiosihteeri ja joukko alivaltiosihteereitä.
Kun vertaillaan eri maiden viranomaisia, niin kääntäjän on oltava tarkkana. Esimerkiksi USA:n presidentti johtaa myös hallitusta ja toimii siis myös pääministerinä. USA:n Secretary of State on taas toimenkuvaltaan ulkoministeri.

On tärkeätä, että ministerimme osaavat laaja-alaisesti arvioida mikä on maallemme eduksi. Tapasin ministeri Ole Norrbackin hänen virkamatkallaan Argentiinassa. Kysyin häneltä, olisiko silloisen presidenttimme Ahtisaaren virka-asunnosta syytä ryhtyä käyttämään ruotsin kielellä nimitystä Marabo. Norrback totesi hymyssä suin, ettei sellaiseen käytäntöön kannattane mennä, koska se saattaisi vähentää kotimaisen makeisteollisuutemme markkinaosuutta. Se oli mielestäni esimerkillisen ryhdikäs ja isänmaallinen kannanotto liikenneministeriltä.

Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011

Ajankohtaista

Viittaammeko kintaalla?

Järjenjuoksukilpailut

EI YMMÄRRÄ

Takaisin ylös