Jos tästä miehestä pitäisi tehdä pikatoimituksena materiaaliluettelo, merkitsisin siihen ainesosiksi ainakin ilon, valon ja älyn, uskalluksen, innovatiivisuuden sekä persoonallisuuden. Muun muassa näitä aineksia löydän haastattelupäivänä nuoresta ja lupaavasta arkkitehdistä, tamperelaisesta KASMIR JOLMASTA.
Ilmiselvästi Jolma katsoo maailmaa vähintäänkin laajakulmaobjektiivilla, ehkä jopa panoramakameralla. Kasmirin toimiston saamat lukuisat palkinnot kertovat nekin omaa kieltään haastateltavanani olevasta persoonasta.
Kohtaamme koronakaudella ja siksi paikaksi on valikoitunut laaja pihaterassi. Siellä etäisyydet on helppo toteuttaa. Se on hyvä, sillä etäänpää havaitsee enemmän.
Kasmirin omistama ja johtama Jolma Arkkitehdit Oy on Heikki Savikon kummiyritys. Kasmir ja Heikki tapaavat säännöllisesti 4-6 viikon välein. Kuulen ja näen, että kohtaamiset ovat molemmille merkityksellisiä.
Tänään ja tässä puhumme pelkästään yhdestä Kasmir Jolman yrityksestä eli siis arkkitehtitoimistosta. Muut kolme Jolman firmaa on syytä jättää ajan puutteen vuoksi käsittelemättä.
Ehkä pieni sivuaskel kuitenkin sallitaan: Kasmir on nimittäin toiselta ammatiltaan tehosteräjäyttäjä ja tulitaiteilija, ammattilainen, joka on kiertänyt ympäri maailmaa pitämässä hienoja tulishow-esityksiään. Ja tekee todennäköisesti niin jatkossakin. Toisen työnsä ohessa.
Taidetta, tekniikkaa ja filosofiaa
30-vuotias Kasmir elää olevaista aikaa syvästi sekä ammatissaan, mutta selvästi myös sydämessään. Hän vaikuttaa teknisen orientoituneisuutensa ohessa myös filosofilta.
Ympäristökysymysten merkitys, kiertotalouden huomioiminen, kansainväliset kontaktit, ilmastoideologiset koulukunnat, into auttaa itseään nuorempia eteenpäin, tutkimusviidakkojen selvittäminen, alan tutkimuksiin osallistuminen. Näistä kaikista tämä nuori tamperelaisarkkitehti puhuu. Ja puhuu. Lähes hengästyttävästi. Ja kuitenkin ihastuttaen.
Kuulija ei ylläty lainkaan, kun Kasmir haastattelun puolivälissä tulee kertoneeksi pienen anekdootin kouluajoistaan: – Olen pienestä lapsesta lähtien ollut kiinnostunut kuvataiteista. Sittemmin myös matematiikasta.
– Hyvin varhain mietin, miten voisin yhdistää nämä mieltymykseni, siis taiteellisen, teknisen ja analyyttisen, toisiinsa. Vasta nyt aikuisikäisenä kuulin entiseltä luokanopettajaltani, että jo 13-vuotiaana olin vastannut hyvin vakuuttavasti silloisen opinto-ohjaajan esittämään ammattimietteitä koskevaan kysymykseen, että ”minusta tulee arkkitehti”.
Sirkuskoulun Kasmir kertoo aloittaneensa jo 5-vuotiaana. Ja sen seurausta lienee, että miehestä on tosiaankin tullut arkkitehtisuuntauksen ohessa myös pyrotekniikkayrittäjä, tehosteräjäyttäjä ja tulishow-ammattilainen. Töistään innostuneen Jolman arjen ja juhlan merkittävä kivijalka on kuitenkin perhe, johon kuuluvat tällä hetkellä juuri väitöskirjaansa viimeistelevä vaimo sekä kaksi pientä lasta.
Kilpailuvoittoja ja ”onneksi myös tilauksia”
Arkkitehtuurikilpailut ovat aivan oma juttunsa alan maailmassa. Kilpailujen voittaminen ei tarkoita vielä töitä. Mainetta ja kunniaa ne kuitenkin tuovat. – Me olemme Jolmassa valinneet tämän aktiivisen kilpailuihin osallistumisen tien. Teemme sen tietoisena riskeistä ja myös siitä, että liiketoiminta ei voi perustua pelkkään kilpailemiseen.
– Onneksemme olemme menestyneet monissa kilpailuissa ja sitä kautta liiketoimintamme on vahvistunut, Kasmir toteaa.
Tällä hetkellä Jolma Arkkitehdit on mukana suunnittelemassa muun muassa Tampereelle nousevaa uuden ajan kaupunginosaa, kestävien ja älykkäiden ratkaisujen Hiedanrantaa. Tämän työn taustalla on Jolman edellisen yrityksen, Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA:n kilpailumenestys.
Jolman kokemus on mahdollistanut projektien saamisen myös muuten kuin arkkitehtuurikilpailujen kautta. Kasmirin toimisto työskentelee nyt esimerkiksi Riihimäen kaupungin yleissuunnitelman parissa.
Kannattaisi kilpailuttaa!
Ja kun kilpailuista puhutaan, ehättää Kasmir ihmettelemään sitä, miksi ihmeessä suomalaiset paikkakunnat, pienet kaupungit ja kunnat, miksi ne eivät järjestä suunnittelujensa tueksi arkkitehtuurikilpailuja. – Kannattaisi.
– Voi miten paljon kunnat ja kaupungit hyötyisivätkään saamistaan ideoista, pääsisivät omaperäistymään, erottumaan joukosta ja vahvistamaan paikallista identiteettiään. Monissa muissa maissa arkkitehtuurista on tullut matkailuvaltti. Ehkä meilläkin tulevaisuudessa.
Riihimäellä Jolma on mukana suunnittelemassa juuri urbaania ja kestävää kaupunkiympäristöä. Nähtäväksi jää, miten Riihimäellä on tulevaisuudessa ratkaistu liikkuminen, miten rakennukset on sijoiteltu, minkälaisia kortteleita kaupunkiin rakennettu. Mitä ovatkaan ne toteutukset, jotka mahdollistavat hyvän elämisen ja kestävän elämäntavan. Tähän mittavaan mietintään kantaa siis kortensa Kasmir Jolma ja hänen tamperelainen toimistonsa.
Pysäytän miehen puheen ja pyydän katsomaan jotakin maailman kaupunkikeskustaa, jotakin sellaista, josta hän erityisesti pitää. – Se on Rooma. Ilman muuta. Kaupungin aukiot, elävät ja tiiviit kadut. Viihtyvyys. Upeaa!
Arvostava kummisuhde
Jolman puheissa vaihtelevat villit mahdollisuudet ja raaka työ. Näiden perusteella miestä voisi kuvata myös taiteelliseksi realistiksi. Pumpulinpehmeän pilven päällä köllöttelevä haaveilija hän ei missään nimessä ole, vaikkakin taiteilija.
Minkälainen Jolma on yrityskumminsa mielestä? – Kasmir on äärettömän monipuolinen persoona. Arvostan monia hänen ominaisuuksiaan, taitojaan, toimiaan ja projektejaan. Arvostan sitäkin, että hän jaksaa valmentaa aktiivisesti ulkomaalaisia Jolma Arkkitehdit Oy on mukana luomassa muun muassa Riihimäen kaupungin yleissuunnitelmaa. Jolma-nimi on lähtöisin Torniojokivarresta. Sanalla tarkoitetaan pientä jokea, joka yhdistää kaksi vesistöä. alan opiskelijoita, heitä, joita Suomi ja suomalainen arkkitehtuuri kiinnostavat. Se on mielestäni arvokasta työtä, toteaa Heikki Savikko, pitkän kotimaisen ja kansainvälisen uran yritysmaailmassa tehnyt konkari.
Heikki luonnehtii Kasmiria menestyksistä huolimatta vaatimattomaksi persoonaksi. – Näyttöjähän hänellä on jo nyt niin paljon, että en ihmettele, jos Jolma nimi kuullaan vielä laajaltikin maailmalla.
Kasmir kertoo löytäneensä Heikin kummikseen klinikalta. – Otin yhteyden yrityskummeihin vahvistaakseni osaamistani yrittäjänä. Klinikalla innostuin, kun ymmärsin Heikin asiantuntemuksen rakennusmateriaalien maailmassa ja oivalsin hänen hallitsevan erinomaisesti myös yritystukihakemusten kiemurat. Ja kaiken lisäksi, Heikki teki minuun hyvin positiivisen vaikutuksen. Valitsin joukosta siis hänet.
– Keskinäiset keskusteluhetkemme ovat aina rauhallisia ja todella antoisia kohtaamisia. Yksikään tapaaminen ei ole samanlainen, toteavat molemmat, Kasmir ja Heikki.
Maailmanlaajuisesti kestäviä kaupunkeja
– Toivon, että minulla on tulevaisuudessa sellainen yritys, joka luo maailmanlaajuisesti kestäviä kaupunkeja, vastaa Kasmir Jolma vielä lopussa esittämääni kysymykseen: Entä tulevaisuus?
Teksti: Ulla Aurio
Kuva: JP Kinos ja Jolma Arkkitehtien arkisto
