Kielikukkasia
Meillä Suomessa on lemmikkieläimiä ja sitten on lisäksi kukkanen, jonka nimi on lemmikki. Tämän kukkalemmikin nimi monella ulkomaisella kielellä (nomeolvides, forget-me-not, Vergissmeinnicht) ja toisella kotimaisellakin (förgätmigej) tarkoittaa, että äläpäs mua unhoita.
Saman kehotuksen pitäisi päteä myös lemmikkieläimiin (ja toki myös muihinkin eläimiin.)
Pandemian aikana ja etätyöskentelyn kasvaessa on koteihin hankittu seuraksi kissoja, koiria ja varmaan monia muitakin lemmikkejä. Myös näille lemmikkieläimille tarkoitettujen tuotteiden määrä on kasvanut niin erilaisten puuhakalujen, kuljetuskoppien kuin ruokavaihtoehtojenkin tarjontana.
Veikkaanpa, että kun työelämä taas normalisoituu ja ulkomaanmatkailukin avautuessaan lisääntyy, myös lemmikeille suunnattujen palveluiden tarve kasvaa. Näitä markkinoita voisivat yrittäjähenkiset elämistä pitävät palveluntarjoajat miettiä ja kehitellä. Seuraavassa pari on pari esimerkkiä.
Tunsin kerran New Yorkissa asuvan it-ammattilaisen, joka joutui työnsä puolesta olemaan paljon matkoilla. Kysyin, että kuinka perheesi pärjää kun olet epäsäännöllisesti reissuilla. Hän vastasi, että perheeseen kuuluu vain kissa. No sitten utelin millaisia kissanpäiviä on matkojen aikana tarjolla. Hän vastasi käyttävänsä ”cat sitter”-palvelua, josta leikittäjä tulee pari kertaa päivässä aktivoimaan kissaa ja katsoo, että sen elämisen puitteet ovat muutenkin kohdallaan. Ymmärtääkseni kissojen kanssa voi päästä hyvinkin pitkiin ja kestäviin asiakassuhteisiin, papukaijojen kanssa vieläkin pitempiin.
Buenos Airesissa on jokapäiväinen näky pick-up- autot, joiden lavat ovat täpötäynnä erikokoisia ja – rotuisia koiria. Auton parkkeerattuaan kuski päästää lauman puistoon ja taluttaa sitä monihaaraisessa hihnassa. Lenkin päätyttyä koirat kiipeävät taas lavalle ja ne palautetaan koteihinsa. Sama keikka toistetaan illemmalla.
Toisena kielikukkasena voidaan mainita kielo, jolla on myös vanhahtava nimi lehmänkielo. Nimi kai juontuu siitä, kielon leveä pitkulainen lehti muistuttaa lehmän kieltä. On onni, että muoto kielo on vakiintunut kukan nimeksi. Muutoinhan parfyymitehtailijat joutuisivat markkinoimaan kielen tai jopa lehmänkielen tuoksua.
Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011