Mielestäni onnistuneimpia suomennoksia on containerin napakka käännös kontiksi. Toki kontteja on ollut Suomessa ennenkin tuohisuikaleista valmistettuina reppuina, kämmekkäkukkiin kuuluvina tikankontteina ja joulun alla lapsia kiinnostavina pukin kontteina.
Container-kontti on tärkeä tavaraliikenteen innovaatio, joka tuli käyttöön 1956. Maersk Linesta tuli Ben-EAC:n oston myötä maailman suurin konttilaivayhtiö vuonna 1993. Tämän voisi kuvitella olevan hyvää jatketta tanskalaisten palikkaleikeille, jotka 1954 ristittiin Lego Systemiksi. (Lego = leg god = ”leiki hyvin” ). Mutta on konttien käsittelyssä suomalaissyntyisellä teknologiallakin suuri markkina-osuus. Tampereen Valmetin siirtokoneryhmästä se alkoi, ja edelleen Ruskossa konttien liikuttelua simuloidaan ja optimoidaan.
Kontin keksiminen on johtanut moneen versioon ja loppukäyttöön: on pakastekontteja ja sellaisia, joissa lämpötilaa pidetään halutuissa rajoissa (”termokontteja”), ja kontteja käytetään väliaikaisina asuntoina/väistötiloina. Kontteihin voidaan rakentaa tehtailla valmiiksi vaikkapa lämpökeskuksia, jotka viedään käyttökohteisiin ja voidaan kytkeä välittömästi toimintaan. Tuotekehitys ja käyttökohteiden moninainen laajentuminen jatkuu.
Silloin kun lapsina ei vielä muita vieraita kieliä osattu, käytettiin sanoman salaamiseen kontin-kieltä. Joka sanan perään liitettiin sana ”kontti” ja sitten sanojen ensimmäiset tavut kiepautettiin keskenään. Idea (kontti) oli (kontti) yksinkertainen (kontti). Lopputulokseksi saatiin: Kodeaintti koliontti koksinkertainenyntti.
Lapsilla riitti halutessaan kontteja joka väliin, mutta nyt niistä on aikuisilla pulaa. Tai pikemminkin kontit ovat väärissä paikoissa. Suuri osa tavaraliikenteen konteistahan voidaan paikantaa hämmästyttävällä tarkkuudella niissä olevien lähettimien perusteella. Tuotanto tehtailla viivästyy kun tarvittavat komponentit eivät saavu tehtaile oikea-aikaisesti. Logistiikka kun on iso globaali systeemi, jossa omat varastot pyritään minimoimaan ja tavarat ”varastoidaan” mahdollisuuksien mukaan liikkuviin laivoihin, juniin ja rekkoihin.
Itse en edellä mainittua kontinkieltä paljokaan poikasena käyttänyt. Se ei salannut mitään, sillä se leimasi heti kättelyssä minut kärkipään pöhköksi: Jukka kontti – Kokkajuntti. Ehkä tästä syystä muutkin kielet alkoivat kiinnostaa.
Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011
