Loistorjuntaa

Vuonna 1960 yhdysvaltalainen Donald Arthur Glaser voitti fysiikan Nobel-palkinnon. Hänen tutkimustuloksistaan nappasi presidentti Kekkonen puheeseensa käsitteen loiskiehunta, jolla hän mainitsi olevan yhteneväisyyksiä silloiseen ulkopolitiikkaan. Tällä lainatulla termillä ei ole juurikaan ollut poliitikkojen puheissa myöhempää käyttöä ja kantavuutta. Melkein vaiettu kuoliaaksi. Olisikohan Glaserin tutkimuslaitteen eli ”bubble chamber”-suomennoksella ollut enemmän jatkossa käyttöä?

Diplomatian ja ulkopolitiikan epäonnistumisen merkkinä pidetään sotia, joita parhaillaankin monella rintamalla käydään. Rintamauutisia höystetään vielä erilaisten nopeasti lisääntyvien loiseläinten kuten rottien, täiden ja luteiden aiheuttamilla lisäharmeilla. Meillä Suomessahan rintamalla saunotettiin sekä sotilaat että heidän vaatteensa. Telttasaunojakin pystytettiin. Niissä turkkiliivien liikkuvat osat (siis kirput ja täit) saivat kuumaa kyytiä ja vaihtolämpöiset kokivat tappion. Tampereella, koko maailman saunapääkaupungissa, ei tästä loisten löylyllä lyämisestä o viititty tehrä mitään suurempaa numeroo.

Muunlaisissakin loistorjunnoissa on pirkanmaalaisilla teknologiayrityksillä pitkät perinteet ja osaamisen vienti jatkuu. Aiheessa pääsee helposti alkuun mainitsemalla esimerkkinä Nokian kondensaattorit. Kuten tiedämme, käytössämme olevissa vaihtosähkön siirtoverkoissa ilmenevä loisteho määritellään Q = UIsin(ϕ), missä kulma ϕ on jännitteen U ja virran I välinen vaihe-ero. Kulmaekspertin ammattinimike voisi olla vaikkapa fiinisti. Vaikka sähköntuotannon kannalta olisi kuinka hyvätuulinen päivä, kannattaa loistehoa kompensoida. Tästä saatava hyötyhän on mitattavissa suoraan euroissa. Lisäksi siirtolinjojen jännitteet pyritään pitämään hyvin korkeina tehonhäviöiden minimoimiseksi. Niissä volttitaso on siis moninkertainen jänöjussin mäenlaskuun verrattuna, jossa voltteja syntyi vain satakunta ja nekin ilman holttia.

Kun asioita suunnitellaan ja toteutetaan, on parasta tukeutua tutkittuun tietoon, eikä siis luuloon tai epäluuloon. Kun päätöksenteossa on päästy niin pitkälle, että asia on pihvi, on silloin siivottu pois kaapeista niissä kummitelleet vanhat luurangot. Ne voidaan hylätä roskikseen luineen päivineen sekä opastaa päätöksenteossa haittana olleita vaivalloisia epäluuloisia.

Pirkanmaan Yrityskummeihin on kertynyt enemmän kokemusta kuin ikää, vaikka yhdistyksemme jo kolmekymppiä täyttikin. Kokemus ja osaaminen on kertynyt sen jäsenistön eli yrityskummien moninaisista vastuullisista tehtävistä yrityksien palveluksessa. Nyt meneillään olevassa Pirkanmaalle ulottuvassa kuntakummihankkeessakin osataan edetä suunnitelmallisesti ja maltilla. Siitä on eliminoitu turhat ylilyönnit ja loiskunnat.

Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011

Ajankohtaista

Viittaammeko kintaalla?

Järjenjuoksukilpailut

EI YMMÄRRÄ

Takaisin ylös