Ennen peruskoulun keksimistä ekaluokkalaiset saattoivat esitellä kotona opittuja laskutaitojaan: yhdeksän, kymmenen, jätkä, akka ja kunkku. Tulokkaille opetettiin kertotaulut sekä muut ynnäykset ja poislaskut. Joskus jakolaskussa tuli supistettua niin tehokkaasti, ettei jäljelle jäänyt muuta kuin jakoviiva. Myöhemmin koulussa opituista matematiikan taidoista turhimmaksi ja vähimmälle käytölle lienee jäänyt logaritmitaulujen plärääminen. Insinööritkään eivät enää hiljennä muita laskutikkutaidoillaan ja toteamalla, että kaksi kertaa kolme on noin kuusi. Oli myös aika, joka ei sallinut vastaväitteille sijaa, kun kerran tulos oli ihan tietokoneella laskettu.
Nykypäivänä koululaiset eivät laskemiseen tarvitse täyteen päntättyä matikkapäätä eikä enää räknäämiseen käytetä edes kaikkia sormiakaan, jotkut pärjäävät pelkillä peukaloilla ja toiset tökkivät kännykkäänsä etusormellaan. Jakolaskuunkin on luotu uutta ulottuvuutta. 24/8 on edelleen 3, mutta murtoluku 24/7 aikaisemmasta poiketen tarkoittaakin yötäpäivää. Sen laajennetussa versiossa 24/7/365 on ymmärtääkseni yksi vapaapäivä karkausvuosina.
Myös numeroiden käyttö on yksipuolistunut. Ysiysi-hintoja on laajasti käytössä, ja kassakoneiden tehtävä on pyöristää ne ylöspäin. Joskus jopa kauppiaan kannattaa korottaa hintojaan ysisysiloppuisiksi, jotta ne vaikuttaisivat valmiiksi tingityiltä. Pienimmät senttikolikot on Suomessa otettu pois käytöstä, niillä ei ole ostoarvoa, vaikka niitä kantaisi kassalle säkkikaupalla. Ne on syytä ottaa mukaan etelänmatkoille. Nollien käyttö on vuorostaan yleisintä alennusprosenteissa, niissä ysit eivät jää hännille.
Jos ysiysihintoja kassakone pyöristelee ylöspäin, niin bittien ollessa kyseessä niiden määrää vastavuoroisesti vähätellään. Kun binäärijärjestelmän kantalukua kakkosta kerrotaan itsensä kanssa (eli korotetaan potenssiin) saadaan luku 1024. Kilo tarkoittaa alun perin tasan tarkkaan tuhatta, mutta tässä tapauksessa suurpiirteisesti puhutaan kilobiteistä. Kolmen lisänollan lisäyksille on otettu käyttöön erilaisia etuliitteitä kuten mega, giga ja tera, joissa kaikissa siis kertautuvat kiloon sisältyvät ylimääräiset bitit.
Rahoista puhuttaessa on oltava nollien määrässä tarkkana, sillä amerikkalaisten biljoona on meillä vaatimattomasti miljardi. Jo kotoisten miljoonien ja miljardien kanssa tuntuvat uutisankkuritkin silloin tällöin lipsuvan.
Valtiontaloudessakin pyritään laskentarutiineja uudistamaan ja pääsemään irti vanhoista laskemiseen liittyvistä sanonnoista. Varsinkin monivuotisesta käytännöstä ”ei voi ottaa, täytyy lainata”.
Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011
