Kun itsenäinen Suomi alkoi olla iältään viidenkympin korvilla rovaniemeläinen kirjailija Jorma Etto onnistui tallentamaan runoonsa ”Suomalainen” ajan hengessä niin uskottavan kuvan, että se kelpasi siteerattavaksi jopa presidentti Kekkosen uudenvuoden puheeseen. Runon äänitti myös TTT:stä tuttu Sinisalon Veikko, ja suomalaista ähkyntää voi edelleen kuunnella hänen tulkitsemanaan vaikkapa YouTubessa. Runohan alkaa: ”Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään…”
Kun peruskoulu oli sivistänyt kansaamme riittävästi englannilla, Kivikasvot löi Helsingin ETYKin huippukokousvuonna 1975 läpi listahitillään ”Tankeros love”. Sen kertosäe totesi: ”Hakkaa päälle Suomen poika, ettei toiset meitä voita. Sibelius, sauna ja sisu. Ne on made in Finland.” Nyt sen sanoitus ei enää naurata ihan aikaisempaan malliin.
Kuluneen sanonnan mukaan ”Suomi juostiin maailman kartalle”. Mitalisaaliit olivatkin alkuvuosina mittavia tuliasia Olympialaisista. Nähtävästi aikaisempien saavutusten perusteella suomalaiset kokevat olevansa innovatiivista urheilukansaa ja uusia kilpailulajejakin on lanseerattu. Nykyisin muurahaiskeossa pylly paljaana istumisen ennätyskokeet taitavat olla jo hieman pitkästyttävää seurattavaa: aikaa joudutaan mittaamaan kalenterilla. Heittolajeja on laajennettu mm löylyn-, kännykän- ja saappaanviskomiseen. Jossain määrin kansainvälistäkin kiinnostusta ovat saavuttaneet akankanto ja suopotkupallo. Näiden kummankin lajin kilpailujen järjestämistä aiotaan jatkaa, eikä EU:n taholta niille ole tiettävästi tulossa päästörajoituksia.
Suomi on itsenäisyytensä aikana onnistunut vähitellen toteuttamaan Tulenkantajien jo 1920-luvulla käyttämää iskulausetta: ”Ikkunat auki Eurooppaan!” Suomettuminenkin on jo taaksejäänyttä historia. Hyvä jäänne YYA-kaudelta näyttää olevan hyvässä kunnossa olevat Puolustusvoimat ja yleinen asevelvollisuus, joita nykyään arvostetaan Länsi-Euroopassakin. Kovin eksoottisia tai arveluttavia emme enää ole.
Eräs suomalaisille ominainen tapa liittyy itsenäisyyspäiväämme. Sitähän vietetään kahta kynttilää ikkunalla polttaen ja sohvalla television ääressä istuen seuraamassa hittiohjelmaa ”Linnanjuhlat”. Siitä jälkilöylyt heittää lehdistö, joka ihastelee tai kauhistelee juhlijoiden pukuja. Muitakin itsenäisyyspäivän viettotapoja toki on, kukin taaplaa tyylillään.
Omasta mielestäni mainioon terveydenhoitoomme kuuluu eräs supisuomalainen rutiini, joka harvoin tuodaan esiin. Kertoessaan potilaalle jatkotoimenpiteistä hoitohenkilöstö mainitsee automaattisesti koska saa mennä saunaan. Tällaista käytäntöä tuskin on missään muualla maailmassa. Eläköön tämä ero!
Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011