-Älytekoja on kaivattu maailman sivun. Vaikeaa on tässä lajissa onnistuminen ollut, ja kenties vielä vaikeampaa on ollut älytekoja yksimielisesti nimetä. Todistusaineistoksi riittänee eduskunnan kyselytunti. Nyt onkin vaikeiden asioiden pohtijaksi ja mahdollisesti ratkaisijaksikin kehitetty tekoälyä (AI). Idea sinänsä on yksinkertainen: kerätään kaikki maailman saatavissa oleva tieto jonoon ja järjestykseen mistä hakea.
Toki aiemminkin on tietoa yritetty kerätä mm. tietosanakirjoihin. Tietosanakirjakauppiaat kiersivät mukanaan moniosaisen teoksen ensimmäinen osa näytekappaleena ovelta ovelle ja yrittivät saada koko julkaistavan sarjan tilausta. Myyntiväittämään ”tämä on markkinoiden paras tietosanakirja” totesi tuttavani ”ihanko totta, oletko lukenut ne kaikki?” Kirjakaupoilla oli myös eri hyllykorkeuksiin sopivia nahkaselkäisiä arvokirjoja valmiina laatikoissa lyhytaikaisesti vuokrattaviksi vaikkapa kodin merkkipäiväjuhliin ja niiden ikuistamiseen. Tällainen kirjallisuus luokiteltaneen taustatiedoksi.
Nyt kun tekoälykoneet ovat nauttineet muutakin tietoa kuin mitä syntymäpäiväsankarin kirjahyllyssä sattui olemaan, ne ovat oppineet erottamaan kissat koirista ja pelaamaan keskenään kaikkein vaativimpia lautapelejä, kun ihmisistä ei ole enää haastajiksi. Kuvaa ja ääntä syntyy, nyt odotellaan koska Turingin testin läpäisy onnistuu. Siinähän homo sapiens (”älykäs ihminen”) ei saa selville onko hän kommunikoimassa toisen kaltaisensa vai tekoälyn kanssa.
Tekoälylle on löytynyt jo monenlaista hyödyllistä ja eettisesti hyväksyttävää käyttöä. Sen kokeilu kannattaa, mutta tuloksia ei ole syytä joka kerta purematta niellä. Tekoälyn tuloa työntekoon ei kannata siis sinänsä vastustaa, sen kautta saattaa löytyä aivan uusiakin etenemispolkuja asioiden ratkaisuun.
AI pystyy myös pahantekoon. Syöttämällä siihen yksipuolisia algoritmeja saadaan syntymään vertaansa vailla oleva puppugeneraattori. Myös eri maailmankolkilla luotujen tekoälyjen käyttöön syötetty lähtödata on oletettavasti ideologialtaan eri lailla valikoitua.
Tekoäly on hyvä apuri ja työkalu jo moneen lähtöön. Mutta ymmärtääkseni ihmisen intelligenssilläkin on vielä käyttöä. Se ilmenee esimerkiksi hyvien kysymysten muotoilemisena ja niihin saatujen vastausten punnitsemisena. Kuitenkin osa perimmäisistä kysymyksistä saattaa jäädä hämärän peittoon. Vaikka riitojen sovittamisesta päästäisiinkin yksimielisyyteen, ratkaisematta jää, kuka ne alun perin sävelsi.
Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011
