Historiikki komeasti julki

Pirkanmaan Yrityskummien 30-vuotishistoriikki sai komean julkaisutilaisuuden helmikuisena torstaina Technopoliksen tiloissa. Paitsi mediaa, paikalle oli saapunut suuri joukko pitkän päivätyön yhdistyksessä tehneitä kummeja. Mukana olivat muun muassa Kummiraadin ensimmäinen puheenjohtaja Ilkka Eerola, joka sittemmin toimi myös Pirkanmaan

Ilkka Eerola (vas.) ja Timo Karake muistelevat mielellään yhteisiä kummitoiminnan vuosiaan. Molempien panos kummitoiminnan kehittämiseen ja kasvuun on merkittävä.

Yrityskummit ry:n toiminnanjohtajana, sekä yhdistyksen alkuvaiheessa hallituksen puheenjohtajana toiminut Henrik Immonen. Lisäksi tilaisuuteen oli kutsuttu Teknologiakeskus Hermian entinen toimitusjohtaja Olli Niemi, joka oli yksi tärkeimmistä moottoreista, kun toimintaa 30 vuotta sitten Tampereella aloitettiin.

Pirkanmaan Yrityskummit ry:n puheenjohtajan Tapio Sompin avaussanojen jälkeen ensimmäisen puheenvuoron käytti Riitta Varpe, joka seurasi yrityskummien toimintaa ensin Tampereen kaupungin elinkeinojohtajana ja sittemmin työskennellessään Pirkanmaan TE-keskuksessa ja myöhemmin ELY-keskuksessa. Hän kertoi, että kummitoiminta syntyi selkeään tarpeeseen.

-Suomi oli 1990-luvun alussa lamassa ja uusia keinoja tarvittiin yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Samalla julkinen elinkeinopolitiikka oli murroksessa. Kummien avulla oli mahdollista tehdä uudenlaista yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Tavoite oli palvella yrittäjiä ns. yhden luukun periaatteella, Varpe kertoi.

-Vaikka kummitoiminta alkoikin Helsingissä, niin tamperelaiset menivät nopeasti ojan kautta ohi, hän muisteli.

Riitta Varpen jälkeen kirjan tekijät Annikaisa Knuutila ja Mika Setälä kertoivat historiikin tekemisen eri vaiheista.

Pirkanmaan Yrityskummien hallituksen varapuheenjohtaja Jorma Tirkkonen kertoi tilaisuudessa, kuinka yrityskummit ovat pystyneet vaikuttamaan yritysten liiketoiminnan kehitykseen.

-Kautta vuosien on tehty erilaisia asiakastyytyväisyyskyselyitä, mutta nyt olemme tutkineet myös taloudellista kehitystä. Karkeasti sanoen ne yritykset, joilla on ollut yrityskummi vuosina 2016-2021 ovat keskimäärin pystyneet kasvattamaan liikevaihtoaan noin 90 prosenttia, ja niiden tulos on keskimäärin nelinkertaistunut. Henkilöstön määrä on yrityksillä kasvanut noin 65 prosenttia. Kummityö on selkeästi ollut tuloksellista.

Mukana tilaisuudessa olleet Vincitin hallituksen puheenjohtaja Mikko Kuitunen ja Triuvaren toimitusjohtaja Toni Rantanen kertoivat kokemuksistaan työskentelystä yrityskummin kanssa. Molemmat antoivat varauksettoman kiitoksen heitä auttaneille kummeille.

-Kummit ovat erinomainen sparraajajoukko. Heitä voi käyttää aina omien ajatusten pallotteluseinänä. On tärkeää, että ulkopuolinen kokenut kummi haastaa omaa ajattelua ja kysyy oikeita kysymyksiä. Se helpottaa yrittäjää pysymään oikealla polulla, he kertoivat.

Huippujohtajia, lopettamisuhka, koronasulku – Kummeilla värikkäät vuosikymmenet

Vaikka Pirkanmaan Yrityskummien toiminta tänään on jouhevaa ja tuloksellista, ei tilanne aina ole ollut yhtä helppo.

-Yhdistyksen historiassa on paljon värikkäitä vaiheita. 2000-luvun alussa oli jopa lähellä, että kummitoiminta Pirkanmaalla olisi kokonaan loppunut, kertoo toinen historiikin kirjoittajista, Mika Setälä.

Kun kummitoimintaa aloiteltiin 1990-luvun Tampereella, otti Tampereen Teknologiakeskus Hermia kummit siipiensä suojiin vastaten muun muassa valtaosasta kummien kuluista. Kun Hermia muutti strategiaansa ja joutui uudistusten jälkeen lopettamaan entisenlaisen tuen, joutuivat kummit pulaan.

-Silloin muutamat aktiiviset yrityskummit käärivät hihat ja ryhtyivät miettimään, kuinka tästä voitaisiin jatkaa eteenpäin. Hartiavoimin töitä teki monivuotinen kummiraadin puheenjohtaja Seppo Karvonen, jonka mielestä hienoa toimintaa ei voi päästää loppumaan. Karvonen keräsi työryhmän, jonka työn tuloksena perustettiin syyskuussa 2001 yhdistys, Pirkanmaan Yrityskummit ry, Setälä muistelee.

Kun katsoo Pirkanmaan Yrityskummien nimilistaa, se on kuin Tampereen yrityselämän johtajien Kuka kukin on -kirja.

Henrik Immonen nosti esiin yrityskummien arvopohjan, jolla luotiin toiminnalle hyvä henki. ”Olimme kaikki heti alusta alkaen yhteisellä, pirkanmaalaisten yritysten auttamisen asialla.”

-Nykyään on jopa hieman käsittämätöntä, kuinka niin moni tuon ajan huippujohtaja laittoi aikaansa kummitoimintaan. Pankkimiehet Sakari Haukka ja Arto Lehto, teollisuusjohtajat Henrik Immonen, Olavi Toivola, Raimo Ylivakeri ja monet muut. Tämä toi uskottavuutta ja valtaisaa tietopääomaa.

Viime vuosien suurin haaste oli koko maailmaa ravistellut koronapandemia.  Se pani yrityskummitkin miettimään vaihtoehtoisia toimintatapoja.

-Silloinhan osa toiminnasta, kuten klinikat, siirtyi verkkoon. Etäklinikka-konsepti ei aivan toiminut, joten pian palattiin konkreettisiin kokouksiin, tosin isommassa neuvotteluhuoneessa turvavälein ja maskein.  Kaiken kaikkiaan yhdistys selviytyi parin vuoden pandemiajaksosta varsin hyvin, Setälä sanoo.

Kirjan toinen kirjoittaja, Annikaisa Knuutila haastatteli kirjaan yli 20 kummiyritystä ja kummia.

Riitta Varpe (vas.) kuuluu kummitoiminnan pioneereihin. Varpe kiittää historiikin kirjoittajia Annikaisa Knuutilaa ja Mika Setälää.

-Oli upeaa huomata, kuinka asialle omistautuneita yrityskummit ovat. Myös kummiyritykset arvioivat omien kokemustensa perusteella, että jokaisella yrityksellä pitäisi alkuvaiheessa olla kummi, jotta suurimmilta virheiltä vältyttäisiin. Myös kirjaan haastatellut yhteistyötahot, kuten Finnvera, Tampereen kauppakamari ja Pirkanmaan Yrittäjät, arvostivat kummien työn erittäin korkealle, hän kertoo.

Ja kertovathan historiikissa julkistetut vaikuttavuusarvion luvutkin Pirkanmaan Yrityskummit ry:n toiminnan tehokkuudesta. Karkeasti sanottuna kummia käyttäneet yritykset ovat viiden vuoden aikana keskimäärin kasvattaneet liikevaihtoaan, kannattavuuttaan sekä henkilöstöään.

Teksti Mika Setälä

Ajankohtaista

Heidi Rämö Pirkanmaan Yrityskummit ry:n toiminnanjohtajaksi

KUNTAKUMMI-HANKKEESSA TULEMME ASIAKKAAN LUO

Yrityskummin on oltava hyvä kuuntelija

Takaisin ylös