Pirkanmaan Yrityskummit julkaisi maakunnan yrityskummitoiminnan 30-vuotishistoriikin torstaina 16. helmikuuta Tampereella. Technopoliksen Haarla & Hiekka -kabinetissa saattoi kuulla historian havinaa, katsetta tulevaisuuteen unohtamatta.
– Olemme monella tavalla samanlaisessa tilanteessa kuin 30 vuotta sitten. Nytkin on tulevaisuutta lähes mahdoton ennustaa, niin moni asia on muutoksessa. Meillä on kuitenkin kokemusta siitä, että tällaisenkin ajan läpi voidaan kulkea, sanoi Pirkanmaan Yrityskummien puheenjohtaja Tapio Somppi julkistamistilaisuutta avatessaan.
Pohjalta ylös
Suomea kohtasi 1990-luvun alussa ennennäkemätön lama. Monta mustaa joutsenta ilmestyi läheltä ja kaukaa taivaalle yhtä aikaa. Valtio oli lähellä suoritustilaa, pankkien pääkonttoreissa pelättiin seuraavaa päivää, hyviäkin yrityksiä kaatui ja työttömiä oli yhtäkkiä lähes 400 000.
Kuilun partaallakin joku ehti kuitenkin ajatella. Maan hallitus patisti asiantuntijoita liikkeelle. Katseet käännettiin pieniin ja keskisuurin yrityksiin. Syntyi Uusteollistamisohjelma, jolla parannettiin pk-yritysten toimintaedellytyksiä, mikä tarkoitti myös ”opastusta, kannustusta ja apua toiminnan käynnistämisessä”. Näin luotiin perusta muun muassa yrityskummitoiminalle.
Annikaisa Knuutilan ja Mika Setälän kirjoittama Kokemus auttaa – Yrityskummitoimintaa Pirkanmaalla 30 vuotta -historiikki on vaikuttava kuvaus Pirkanmaan noususta ja yrityskummitoiminnan vaikutuksesta nousuun. Liikkeellä ei ollut ihan vähäisin voima.
– Tästä historiikista nousee esiin kolme asiaa. Ensimmäisenä syvä kunnioitus niitä henkilöitä kohtaan, jotka panivat hyvinkin paljon aikaa tämän asian eteenpäin viemiseen. Mukana ei ollut ketä tahansa. Ja jos katsoo yrityskummien nimilistaa vuosituhannen vaiheessa, niin sehän kuin Kuka kukin on -kirjasta, Tampereen elinkeinoelämän ykkösketju. Toiseksi ansioksi sanoisin, että yrityskummeilla on ollut aika hyvä herraonnikin. Toiminnanjohtajamme ovat olleet vertaansa vailla. Kolmanneksi ansioksi, sokeriksi pohjalla, sanoisin yrityskummityön vaikuttavuuden, joka tässä historiikissakin tulee hyvin esiin, pohti Setälä.
Teknologiasta liikkeelle
Pirkanmaalla kummitoiminnan kodiksi tuli alkuvaiheessa teknologiakeskus Hermia. Kummitoiminnan ensimmäiseksi painopistealueeksi otettiin teknologiayritykset, joita Hermiassa toimi valmiiksi jo useita. Kun haasteita tuli lisää, toiminnan yhteistyökuviot laajenivat ja toiminta siirtyi Pirkanmaan TE-Keskuksen suojiin.
Muun muassa Pirkanmaan TE-keskusta ja ELY-keskusta johtanut tekniikan lisensiaatti Riitta Varpe kuuluu kummitoiminnan pioneereihin.
– Vaikka kummitoiminta lähti liikkeelle Helsingistä, Tampere meni ojan kautta ohi aika äkkiä. Jo 1995 meillä oli 26 kummia. 2000-luvulle tultaessa huomattiin, että tarvetta on muillekin kuin teknologia-alan yrityksille – erityisesti palveluyritykset olivat tämäntapaisen kehittämistoiminnan tarpeessa. Tuolloin keskusteltiin voimakkaasti ns. yhden luukun -periaatteesta. Itse koin sen TE-keskuksen näkökulmasta tavattoman tärkeäksi, koska silloin yhdistyisivät julkiset ja yksityiset palvelut, muisteli Varpe.
Riitta Varpe kiittelee Kokemus auttaa -historiikkia muun muassa siitä, että sen sivuilta konkreettisesti näkee, miten kummitoiminta on vaikuttanut. Toiminta on myös seurannut hyvin aikaansa.
– On aivan luonnollista, että nyt ollaan Technopoliksen suojissa, täällähän on suuri joukko muita yhteistyökumppaneitakin. Myös yhteistyö Pirkanmaan Yrittäjien kanssa on tiivistynyt. Aikaa on seurattu myös ottamalla mukaan kriisipalveluja.
Kuuntelija ja kysyjä
Julkistamistilaisuudessa asiakkaan puheenvuoron käyttivät Vincit Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Kuitunen ja Triuvare Oy toimitusjohtaja Toni Rantanen.
Molemmat näkivät yrityskummin merkityksen tärkeäksi nimenomaan yritystä perustettaessa, kun eteen tulee joskus yllättäenkin kaikkea mahdollista uutta.
– En tiedä missä olisin, jos minulla ei olisi yrityskummia. Toki olisin jossakin. Yrityskummi kuunteli ja kysyi, kyseenalaistikin. Oli tavattoman tärkeää päästä keskustelemaan asiantuntijan kanssa luottamuksellisesti, tiivisti Mikko Kuitunen.
Kummitoiminnassa alusta asti mukana ollut Henrik Immonen korosti kummitoiminnan vapaaehtoisuuden merkitystä.
– Joku on mukana Punaisen Ristin toiminnassa ja kokee sen merkitykselliseksi. Itselleni kummitoiminta oli luonteva tapa jakaa osaamista. Ja samalla aina oppi itsekin. Nykyinen Kokemus auttaa -slogan on aivan fantastinen, hehkutti Immonen.
Juha Kosonen
