Otsikko vaikuttaa melkein ulkomaan kieleltä, ehkä ranskalta. Näin ajatellen se synnyttää monimielisen utuisen kuvan ja on tavallaan samankaltainen kuin monet unet. Mielestäni nukkuminen on mukavaa, ja parasta siinä ovat unet. Lapsuudenaikaiset unissakävelyt ja sängystä putoamiset eivät enää niiden katsomista keskeytä, olo on turvallinen. Unet päihittävät moninkertaisesti telkkarikanavien tarjonnan, erikieliset unet eivät vaadi tekstitystä ja musiikin äänentoisto on huippuluokkaa eikä se yölläkään häiritse ketään. Unissa voi halutessaan lentää käsi edellä kuin Teräsmies, ja jos välillä syöksyy rotkoon ei siinäkään käy kuinkaan. Sen kun jatkaa unta vaan. Unimatkoille ei tarvitse passia eikä ulkoavaruuteen happilaitteita. Unta verrataan rahan laittamiseksi pankkiin ja toisaalta univelan lyhentämiseen riittää motivaatiota.
Kauneusunien ottamista en ole älynnyt ajoissa aloittaa.
Aivot pysyvät tiettävästi aktiivisina unen aikana ja ne pääsevät silloin kaikessa rauhassa järjestelemään ja taltioimaan tietoja. Niiden myös väitetään puhdistuvan kuona-aineista nukkuessa. Piileeköhän sellainen vaara, että jos kuonaa innostuu ylen määrin poistamaan, niin päähän syntyy tyhjiö ja kallo menee lommolle?
Unien yhdistämisellä tulevaisuuden ennustamiseen on pitkät perinteet. Vanhimmasta päästä lienee 1. Mooseksen kirjassa kerrottu tapaus faaraon unen seitsemästä lihavasta ja seitsemästä laihasta lehmästä. Unta tulkkaamaan tuotiin vankikuopasta Joosef, joka antoi uskottavan selityksen sato- ja katovuosista. Onnistuneen tulkinnan ansiosta hän kohosi Egyptissä korkeaan asemaan, peräti valtakunnan kakkoseksi. Mitähän Joosef nykyään lehmäjonoista ennustaisi? Päästelisivätköhän faaraon seitsemän lihavaa lehmää ilmakehään rutkasti metaania ja tallaisivat hiilisorkanjälkiä? Ja seitsemän vuoden jälkeen Pariisin ilmastosopimus kurjistaisi lehmien oloja ja laiduntamista 2030 ja metaanipäästötkin häipyisivät Saharaan?
Unien hallinta kuuluu myös nykyiseen vallanpitoon. Onhan presidenttimme Sauli Niinistö kuvannut toimivansa tarvittaessa unilukkarina, jos ei toimeen ole tartuttu. Toisaalta nukkuvien puolue taisi olla viime vaaleissamme suurin, vaikkei se saanutkaan yhtään ääntä. Sen virkeimmistä jäsenistä kaikki puolueet ovat kiinnostuneita.
Kaikissa kulttuureissa on kautta aikain lapsia rauhoiteltu ja nukuteltu erilaisilla tuutulauluilla. Georg Malmsténin lastenlaulu ”Sairas karhunpoika” on alun perin sävelletty lohduttamaan Molli-Jorin omaa Ole-poikaa tämän sairastellessa. Laulun viimeisessä säkeistössä todetaan: ”Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.” Usein tämän rauhallisen laulun alkusäkeitä venytellään ja silloin niiden sisältö tuo esiin myös harvinaisemman hoitotavan: ”Karhun poika sairastaa, häntää hellikäämme.”
Jukka Isotalo
vuoden yrityskummi 2011
