Hoitoalan ammattilaiset Mira Huurne ja Johanna Niemi-Raittinen perustivat Lempäälään ikäihmisille ja lapsiperheille palveluja tarjoavan HoivaSilta -yrityksen, koska halusivat tehdä asioita toisin kuin aikaisemmin. Yrityksen mainioilla kotisivuilla katse kiinnittyy sanaan ihmisarvo.
– Haluamme sanoa sen siellä suoraan, koska se kuuluu meidän perusarvoihimme. Ihmisarvo on meidän hoitotyössämme ykkösjuttu. Teemme asioita ihminen edellä, asiakas on meillä aina keskiössä. Aina kun mennään asiakkaan omaan kotiin, sinne mennään ihmisarvo edellä, kertoo Mira Huurne.
Mira Huurne ei kiistä sitä, etteikö ihmisarvo olisi tärkeällä sijalla hoitolaitoksissakin, mutta siellä potilas on vieraassa ympäristössä ja kohtaa hoidon väkisinkin toisin. Ja eroa on ajatuksellisesti siinäkin, että HoivaSillalle ihminen on asiakas.
Hoivaa kotiin HoivaSilta tuottaa erilaisia hoito- ja hoivapalveluja ikäihmisille kotiin kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Yritys pyörittää myös pientä ryhmäperhepäiväkotia ja järjestää kerran viikossa sairaanhoitajan vastaanoton paikallisessa apteekissa. Toiminta alkoi 2017.
Lempäälässä. Kuvan keskellä näkyy valokuva Miran isoäidistä. Kuvan halutaan kertovan yrityksen
arvoista, sillä isoäiti oli ihana ja pullantuoksuinen.
– Olemme siirtyneet yrittäjiksi suoraan julkiselta puolelta. Halusimme tehdä työtä siten, että meillä olisi aikaa hoidettaville enemmän. Halusimme paneutua asiakkaan asioihin niin, että pystyisimme hoitamaan ne kokonaisvaltaisesti alusta loppuun asti. Kuuntelemaankin pitää ehtiä, kertoo Huurne. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa sitä, että hoitaja tietää asiakkaan päivän rytmin syömisestä ja hygieniasta alkaen. Myös asiakkaan läheisten toiveita ja mielipiteitä kuunnellaan.
– Hoidamme paljon asiakkaidemme sairaanhoidollisiakin asioita ja olemme mukana tarvittaessa lääkärin vastaanotoillakin. Asiakas on meille kokonaisuus.
Hyvä kello kauas kuuluu
Yrittäjäparin lisäksi HoivaSilta työllistää kolme kotihoitoon ja kaksi päiväkotiin vakituisesti. Keikkatyöntekijöitäkin yritys tarvitsee. Töiden määrä kasvaa koko ajan, ja kysymyksiä yöavustakin tulee, mutta toistaiseksi siihen ei tartuta.
– Kysyntää on ihan mukavasti. Nämä tilat Lempäälän keskustaan saatiin viime syyskuussa ja ne ovat tuoneet meistä hyvää mainosta katukuvaan ja lisää uskottavuuttakin. Itse maksavat asiakkaat ovat ottaneet meihin enenevässä määrin yhteyttä, kertoo Johanna Niemi-Raittinen.
Kun yritys lähti liikkeelle 2017 asiakkaita ei ollut yhtään. Ensimmäinen vuosi meni jäitä poltellessa ja Lempäälän kuntaa herätellessä. Tänään Johanna Niemi Raittinen kehuu yhteistyötä kunnan kanssa hedelmälliseksi.
– Lempäälä ostaa palveluja muiltakin yksityisiltä. Meidän yhteistyömme on tänään hyvin luontevaa.
Mira Huurne sanoo suoraan, että toimintaa suunniteltaessa heitä auttoi tieto Lempäälän tilanteesta.
– Tiedämme kokemuksesta, että julkinen puoli ei vedä toivotulla tavalla. Ja tuli minkälainen sote hyvänsä, yksityisiä toimijoita tarvitaan jatkossakin.
Kunta ohjaa HoivaSiltaan osan asiakkaistaan.
– Jos hoidon tarve on pieni, kunnan asiakasohjaaja ei ehdotakaan muita kuin yksityisiä palveluja. Heitä meille tulee. Kunnan kriteeristö on noussut vuosi vuodelta korkeammaksi ja he ottavat asiakkaikseen sellaisia, joille käyntejä tulee useammin viikossa. Tässä käy sitten niin, että siellä on haastavampia hoidettavia, jotka vievät enemmän aikaa – ja joille ei kuitenkaan ole sitä aikaa. Johanna Niemi-Raittinen jatkaa kertomalla, että nyt jo ”hyvä kello kauas kuuluu” ja asiakkaita tulee.
– Itselläni on tunne, että työt eivät tule loppumaan, suuret ikäluokat alkavat tarvita palveluja ja uskon kysynnän kasvuun. HoivaSillan hinta on kaikille sama, me emme kysy varallisuutta. Kunnan hinta määräytyy varallisuuden mukaan ja joissakin tapauksissa yksityiseltä ostettu palvelu voi tulla jopa halvemmaksi. On myös hyvä muistaa, että HoivaSillan palvelusta on mahdollista saada kotitalousvähennystä.
HoivaSillan kotisivuilta löytyy palvelujen hinnasto. Siellä on myös puhuttelevia asiakaskertomuksia.
Hoidon tarve vaihtelee
Tyypillistä HoivaSillan asiakasta ei ole. Osa tarvitsee palveluja silloin tällöin, osa neljä kertaa päivässä. Henkilökunnan pitää olla lääkehoidon osaajia, mutta pienimmillään apu voi olla yhteinen kaupassa käynti.
– Ikäihminen tuntee hyvin herkästi turvattomuutta. Hyvin tärkeä apu voi olla jo se, että pääsee kerran viikossa turvallisesti suihkuun, kertoo Niemi-Raittinen.
Hoitotyön ääripäässä ovat esimerkiksi muistisairaat, joiden kanssa aamuisin mietitään kuntoa, lääkitystä ja hygieniaa.
– Siinä on katsottava ihan sitäkin, että asiakas syö, kertoo Huurne.
– Meille on kotikuntoutus hyvin tärkeää. Näin mahdollistetaan asiakkaan asuminen kotona mahdollisimman pitkään, koska koti on sittenkin hyvin monelle se rakkain paikka, jatkaa Niemi-Raittinen.
Toisinkin toki on. Turvattomuutta tunteva saattaa haluta toisten keskelle palvelutaloon ja se HoivaSillan vetäjien mielestä hyvin ymmärrettävää.
– Sitäkin taitoa meiltä tarvitaan, että nähdään, milloin asiakkaamme ei ole enää kotikuntoinen. Tätä kysyvät meiltä myös omaiset, sanoo Niemi-Raittinen.
Ikäihmistenkin sukupolvi vaihtuu
Sekä Mira Huurne että Johanna Niemi-Raittinen muistuttavat, että käsitys ikäihmisistä ei saa enää perustua kotimaisten elokuvien kunnalliskotikuvauksiin ja sodan kokeneetkin vähenevät kovaa vahtia. – Tänään likimain 90-vuotiaat käyttävät tietokonetta. Pikkuhiljaa asiakkaiksi tulee myös heitä, jotka ovat tottuneet käyttämään rahaa. He haluavat ostaa itselleen palvelua. Ajatellaan, että kaikkea ei tarvitse piilottaa ”sukan varteen” perinnöksi, sanoo Niemi-Raittinen.
Muutoksen palvelujen käyttämisessä näkee siinäkin, että monella ikäihmisellä käy siivooja. – Suuret ikäluokat ovat hyvin koulutettuja ja osaavat vaatia palveluiltaan. Kaikille ei enää käy se, mitä tarjotaan. Heidän on saatava valita, sanoo Huurne.
Tyytyväisyyttä molemmin puolin
Johanna Niemi-Raittisen mielestä paras palaute yrityksen toiminnasta tulee silloin kuin sekä asiakkaat että työntekijät ovat tyytyväisiä.
– Meille haetaan töihin, vaikka meillä ei varsinaisesti paikkoja ole aukikaan. Seurantajärjestelmästä taas näemme sen, että asiakkaat innostuneesti kysyvät, kuka tulee käymään seuraavaksi. Voisi sanoa, että meistä on tullut perhe. Eilen yksi asiakas sanoi ihan spontaanisti, että ”mä olen ruvennut tykkäämään, että te käytte täällä – mä oikein odotan teitä”.
HoivaSilta on yritys, jonka vetäjät Mira Huurne ja Johanna Niemi-Raittinen pitävät yrittäjyydestä, vaikka eivät alun perin yrittäjyydestä unelmoineetkaan.
– Ei siitä hoitajakoulussa mitään puhuttu ja julkiselle puolella me molemmat varmasti ajattelimme työmme tehdä. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Olemme opiskelleet yrittäjyyttä ja opiskelu jatkuu edelleen, kertoo Huurne.
Myös yrittäjän vapaus kiehtoo, vaikka se vastuullista vapautta onkin.
– Saamme valita asiakkaat ja työkaverit. Ihanaa tässä on se, että olemme valinneet työkavereiksemme hyviä tyyppejä ja asiakkaammekin ovat ihania, miettii Niemi Raittinen.
Vaikka HoivaSillan yrittäjiä haastatellessa raikuu nauru, niin harmaitakin päiviä on ollut ja on varmasti jatkossakin. Molempia tahtoihmisiä kiehtoo nyt myös se, että heitä on kaksi. Yksin ei ehkä jaksaisi, mutta nyt on aina olemassa toinen, jolle voi huolia purkaa.
Yrityskummi auttaa ajattelemaan
Mira Huurne ja Johanna Niemi-Raittinen kiittelevät Pirkanmaan Yrityskummien kummiansa Jorma Tirkkosta muun muassa siitä, että hän auttoi yrittäjiä polun alussa muun muassa ymmärtämään lukuja.
– Eivät talousasiat olleet meille millään tavalla vahvoja. Tuloslaskelma ja tase olivat meille täysin uusia asioita. Hän opetti meille sen, miten lukuja luetaan ja että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hyvää oli myös se, että näkemyksiämme kyseenalaistettiin, kertoo Huurne.
Johanna Niemi-Raittista kiehtoi ajatus, että kummi ei ole vain kummi vaan nimenomaan yrityskummi.
– Jos kummi on lapselle ja vanhemmille tuki kasvattajana, samaa ajattelin yrityskummista. Olen kokenut, että hän on hyvin sitoutunut kanssakulkija. Osaa antaa vihjeitä oikeaan suuntaan ja ennen kaikkea pistää ajattelemaan. Eihän kummi meidän asioistamme päätä, mutta osaa kysyä oikeita kysymyksiä.
Yrityskummilta on saatu vinkkejä muun muassa henkilökunnan palkkaamiseen ja osakassopimuksen tekemiseen. HoivaSillan vetäjistä näkee, että yrityskummi on molemmille tärkeä. Heillä on luotettu henkilö, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia.
Sote arveluttaa
Maan hallituksen ajatuksena on, että kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät erityisten sotealueiden hoidettaviksi vuoden 2023 alusta. Lakiesityksiä puserretaan eduskunnassa järjestetykseen parasta aikaa. Samaan aikaan kritiikki tätäkin uudistusta kohtaan on kovaa. Epäilijöiden joukkoon liittyvät myös Huurne ja Niemi-Raittinen. HoivaSilta perusti 2018 ryhmä-perhepäiväkodin. Ajatuksena oli yhdistää lasten ja ikäihmisten hoito. Päiväkodin tilat ovat erinomaiset ja siellä on hoidossa kahdeksan lasta. Ikäihmisten päivätoiminnan järjestäminen Lempäälän Kiviahossa olevaan päiväkotiin on mietinnässä. Mira Huurnen mielestä päiväkodin tilat ovat erinomaiset. Nyt siellä on hoidossa kahdeksan lasta.
– Jotenkin asia kauhistuttaa, mutta toisaalta tuntuu, että eihän se voi niin toimia. Eihän tänäkään päivänä toimita niin, että kaiken pystyy julkinen puoli hoitamaan. Ymmärtääkö päättäjät sitäkään, että hoitohenkilökuntaa ole otettavissa mistään lisää ja nytkään ei heitä joka paikkaan riitä. Ja ne, joka alalle kouluttautuvat siirtyvät muihin tehtäviin, miettii Huurne.
– Minä en oikein osaa odottaa siltä mitään. Jo kymmenen vuotta sitten sote oli tulossa rytinällä ja vieläkin on paljon matkaa jäljellä, ei tässä voi muuta kuin odotella, sanoo Niemi-Raittinen.
Molemmat yrittäjät toivovat parasta, mutta pelkäävät pahinta. Sen molemmat tietävät, että HoivaSillan tulevaisuutta sote ei uhkaa.
Teksti ja kuvat: Juha Kosonen